(Kirjoitettu aikana ennen lapsemme syntymää ja aikana jolloin kuolema oli läsnä lähipiirissämme. Jotkut lähtivät, jotkut jäivät vielä keskuuteemme. Sitten jotkut saapuivat. Koskaan ei voinut tietää kuka lähtee. Kuka jää. Kuka tulee. Ja silti piti itse jaksaa mennä eteenpäin...)
En ole aikoihin
asetellut sanoja paperille
Mieleen
Sosiaaliseen mediaan
Niinkuin näinä aikoina
Vaikeina
Onnellisina
Outoina
Jollain tasolla tiedän: Olemme murtumalinjassa.
Kuolema ja elämä
Kulkevat nyt niin lähellä toisiaan
kuin mahdollista
Epävarmuus on nyt varmaa
Tätä kaikkea
- Ajattelua
Kirjoitusta
Elämää
Kuolemaa -
tarvitaan, jotta tie veisi eteenpäin.
Hyvin totta.. Epävarmuus on varmaa ... tämä osui..
VastaaPoistaHyvä jos osui. Parempi jos upposi.
VastaaPoista