Lävitse uneni
sivaltaa kauhu.
Huoneessani ääniä
Alkovin ovi aukeaa
Jää raolleen.
Liikkui jokin
muu kuin ovi.
Sytytän valot.
Ovi on totta
Ovi on raollaan.
En näe ketään.
Kuulen askeleita.
Katson kelloa.
Se on neljä.
Olenko unessa?
Toivottavasti...
Askeleet lähestyvät.
Ketään ei näy!?!?
En ole unessa!!!!
Ja sitten
alkaa kehräys.
Ennen viimeistä riviä tuntui siltä kuin olisin jossakin thrillerissä. Intensiivinen tunnelma. Toimisi ihan "yliluonnollisena" tai selittämättömänä kokemuksenakin, siis ilman tuota kehräystä. Mutta realistinen viimeinen rivi palauttaa lukijan maan pinnalle. Kesäyö on totisesti täynnä taikaa!
VastaaPoistaJohanna: Kiitos, hain juuri tuota tunnelmaa jota kuvailit. Eli ilmeisesti onnistuin ainakin sinun kohdallasi täysin :)
VastaaPoistaValo ja häivähdys oven suussa - tuttu tunne.
VastaaPoistaAina ei löydy edes selitystä mikä se oli.