Tuhannet valon lapset tuoijottavat pimeyteen.
Aamunkoittoa odottavat nähdäkseen vapauden.
Siellä missä olemme horisontit kullataan,
jotta mekin näkisimme onnellisen maan.
Vaikka avaan silmäni
havaitse en maailmaa!
Pimeys käy yli maan.
Jo aamu sarastaa.
Kutsun valon lapsia
auttamaan sokeaa.
Puhdistamaan silmäni
pahan vallasta.
Vihdoin, kun näen valon, näen myöskin pimeyden.
Paremmin, kuin synnitön, heitän kiven viimeisen.
* Huom! Milleniumin taitteessa syntyneitä kirjoituksia...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä toki mielipiteesi. Risut, ruusut ja painokelpoiset lauseet ovat tervetulleita.