Järkeni asuu huoneen ulkopuolella.
Oven lukko on lukitsematta
Saranat salvattu tyhmyyden ruosteella.
Niihin syöpyy
Vain rakkaan viha.
Silloin ovi aukeaa.
Vieraat päästetään sisään.
He kertovat minun toimineen taas väärin
Minä uskon, mutta pelkään:
Ruoste alkaa jälleen palata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä toki mielipiteesi. Risut, ruusut ja painokelpoiset lauseet ovat tervetulleita.