Tähän torstaihin mahtui taas paljon.
Maisema oli usvan peitossa.
Kun laskeuduimme tiet olivat jäässä.
Auringonlasku
muuttui punaisesta kultaan.
Miltei niin kävi myös
ketun turkille.
Se jolkotteli tien yli
yhä punaisena
Se katsoi taakseen.
Me nousimme usvaan.
Pehmeään.
Lämpöiseen.
Takaisin pesään.
Terveiset sisällöntuottajalta
Hei.
Nimeni on Esa Suomaa. Tämä sivusto sisältää pääosin itse kirjoitettua materiaalia.
Kaikista lainauksista ilmoitetaan erikseen.
Tekstien kopioiminen, käyttäminen tai lainaaminen ilman lupaa on tekijänoikeuslakien mukaan kielletty
Jos kuitenkin kiinnostuit jostain kirjoituksesta, niin ota rohkeasti yhteyttä tai kommentoi tekstiä niin pyrin vastaamaan mahdollisuuksien mukaan.
Kiitos.
In English click here.
(Rough transalation with Google Translator. All things can't be translated from language to other)
Nimeni on Esa Suomaa. Tämä sivusto sisältää pääosin itse kirjoitettua materiaalia.
Kaikista lainauksista ilmoitetaan erikseen.
Tekstien kopioiminen, käyttäminen tai lainaaminen ilman lupaa on tekijänoikeuslakien mukaan kielletty
Jos kuitenkin kiinnostuit jostain kirjoituksesta, niin ota rohkeasti yhteyttä tai kommentoi tekstiä niin pyrin vastaamaan mahdollisuuksien mukaan.
Kiitos.
In English click here.
(Rough transalation with Google Translator. All things can't be translated from language to other)
Suonsilmä
Hakija
torstai 10. marraskuuta 2011
Tapahtumatorstai
Tunnisteet:
224.,
auringonlasku,
haaste,
kettu,
luonto,
Runo,
runotorstai,
torstai,
usva
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Usva kyllä näyttää pehmeältä ja lämpöiseltä, mutta pesä taitaa olla syytä etsiä muualta.
VastaaPoista