Pimeään

Olen pelko, raivo ja pakokauhu.
Enkeli vailla siipiä.
Kylvän. Korjaan pahaa heinää
pää täynnä ääniä.

Veitsi, kirves tai ase tuokaa
ikuisuus jo odottaa.
Käsi, jalka ja silmämuna
rajalle jo hamuaa.

Toivoon elämä tuhlataan.

"Pimeään!" Kutsui vieno ääni.
                  Kutsui vieno ääni

Syöksykää matkaan sisään pääni.
                  Matkaan sisinpääni.

Tuli itku, parku ja paha mieli.
Huuto ennen hetkeä
jolloin lopppu kaikki mainen
ei ennen käsi herkeä.
Olen kosto, tuho ja Pirun airut.
Käsissäni kuolema.
Olen siellä, täällä. Kaapin päällä.
Myrkyllinen suudelma.


Toivoon elävät uhrataan.

"Pimeään!" Kutsui vieno ääni.
                  Kutsui vieno ääni

Syöksykää matkaan sisään pääni.
                  Matkaan sisinpääni.

******* Vanha teksti, jossa oli vain ensimmäinen säkeistö. Kirjoitin toisen säkeistön vasta nyt. *******

Uuden julkaisun ensimmäinen sivu on käännetty auki

Kun tuuli kutittelee ilman vatsanpohjaa
se nauraa ja minua selästä ohjaa.

Uusiin tekoihin, uusiin tuuliin.
Jo muotoutui uusi sivusto.
          Uusi.
               Tosi "cooli".

Siellä katsotaan läpi linssin.
Jo voit heittää rautakangen ja vinssin
Ei tarvitse lukea ja vaivata mieltä
voit vain katsoa kuvia täältä ja sieltä.

Rinnakkaisnimi sivustolle vanhalle
molemmat on soita, tämä omistettu kuvalle.

Saa sitä käydä katsomassa kai
ja joku muukin kuin Kaj tai Kai.

Linkki sinne oikealle ja alas.
Toivottavasti tulette myös tänne takas.

:)

Viides vuodenaika

Istut lumessa ja kaipaat kesää.
Oravia puissa.
Et kuitenkaan tahtoisi kuuraa menettää.

Tahtoisit kuulla kimalaisen horsmassa.
Keltaisten lehtien kuulla leijuvan.
Jäisien kivien hiljentyvän.

Marjojen valaistuvan kuunvalossa.
Kasteen pienten asioiden päällä.
Kukkia lämpöisessä valossa.

Kelohonka muistuttaa sinua ajattomuudesta.
Pajunkissat mukavista päivistä.
Kaste orvokilla heijastelee maailmaa.

Kaiken takana hiipii viides vuodenaika
yht'aikainen.
Kaikki parhaat samassa paketissa.