Sielunvuotaja

Kätesi leimuavat
tulisina luukkuina
           sieluni
              reikien
                  yllä

Minä vuodan
            itsetietoisuutta
Sinä vuodaksi
            yrität ylleni
                 paikata rakoni

Minun on kylmä
            vaikka palan
                 kurkussa
                     hiertävän
                         tunnen

Sitten vihdoin
          sihahtaa
Ja tiivisteet painuvat kiinni

Itsetunto

Minä en
         ole sellainen
vain täysin
         oma itseni.

Kylmä Kangas (Löytyy musiikkisoittimesta)

Aurinko vehman taa laskee taas.
Mies onnetonna jatkaa kulkuaan.
Pimeys maan harsoo hiljalleen.
Ahdistus sielunsa luo katseeseen.
Voima pimeän luo kankaaseen
se hiljaa hiipuu paikalleen

Sateet siveltiminä
maat kankaina pehmeinä

Kylmä kangas odottaa
sade hiljaa hajottaa
itsetunnon korkean
piiskaa pihaan lakeaan

Vehman takaa luo katsettaan.
Ylös päivään nousevaan.
Harso pimeyden hajoaa.
Ahdistuksen läpi sivaltaa.
Voima valolle jo antautuu.
Pian pimeys täältä unohtuu.

Säteet miekkoina
valon aseina vahvoina

Kylmä kangas odottaa
sade hiljaa hajottaa
itsetunnon korkean
piiskaa pihaan lakeaan

Pian turvaan. Pois luotaan. Nyt yksin jää.
Ahdistus pimeään kankaalle kylmälle