Polar snow desert

Despite of fact that your in my world cold and gray.
At the middle of polar snow.
Watch out your back. You'll never know
that is it safe to take the path in to the glow.
The desert sleeps from dusk to dawn. No roads and streets
just your mind for getting along.
Your mind is here and your friends in the cold mother earth
and you feel all alone and deserted

Polar snow desert sleeps
like your friends rest in peace
They saw your true cold heart then
as you turned around
-for getting them

Now I found my peace. But not by me. You will be
sorry but it will be too late.
We wont come to declare the share but soon
at hell you will feel our hate.
The evil gets what it were meant to get. Shouldn't kill
for a few thousand cents.
Forever damned her immortal soul shall be
but still we're sorry that he maked us bleed.

Polar snow desert sleeps
like your true best friend rests in peace
I saw your true cold heart then
as you turned around
-for getting me

Kaksi viivaa

Vain kaksi viivaa ja kaikki loppuu.
Ahdistus.
   Tuska.
Tyyntyy epätoivon meri.

Kaksi viivaa toistensa vieressä.
Vaikutus mielessä.
    Spyykkeessä

Vain kaksi viivaa.
      Sinistä.

Mittamies

Sinulle kiikutetaan mittoja.
 Senttejä,
  millejä,
   Tuumia.

Muutat neliömetrejä
 neliösenteiksi
  ja kiire
   on kova.

  Nyt!
   Heti!
  Eilen jo piti!

"Annetaanko tämän olla
   täytenä mittana?"
 Kysyt
  mitta täynnä.

"Sinähän sen paremmin tiedät!"
  Ammattilainen...

Tässä keltainen lappu,
   olkaa hyvä.
Hymyilet epäaitoa hymyä,
 virnistät,
  ihan taksan mukaan.

    "Mitä?!"

Huutaa tuo markkinoiden ylijumala.

    "Maksu työstä?!"

Älä minulle huuda.
 Muutan
  vain mittoja
   toisiksi.

Mittamies.

Kuinka rakkaus yllätti minut

Ja nyt, kun aloitan puheeni
kuulen yhä kuiskauksia.
Kuin huutoja alitajuntaani.
”Ei tähän maailmaan mahdu
enää yhtäkään kaunista asiaa!”

Päätän jo miltei luovuttaa.
Vaan mikä henkäys yli
sielujen markkinapaikan tulvahtaakaan.

Tuo näky minut halvauttaa
sokaisee

Mutta, jos tämä näky on
kaikkien vaivojen palkka, sakko
niin maksan vaikka kahdesta
ja soitan sielullani aariaa,
suullani saarnaan rakkaudesta.

Puolesta kaiken
kauniin
pyhän
yksinkertaisen

Ja tuo pyhä yksinkertaisuus
saapui hänen kauneudessaan
minuun.

Paluusuunta

Suo hauta,
suohauta...

Luusäkin luut säkkiin.
Jätetty tielle,
jäätielle tien päähän...

Suonsilmään poljettu
poljettu silmät päästä!

Miehen paikka
hampaista irti!

Kruunu irroitettu
päästä ja suusta!

Tyhjät silmät tuijottavat
paluusuuntaan.

Kronologia

Kronologisen vakioasettelujärjestelmän vankina
    ei voi kuin ihmetellä.
        Miten nämä sanat ja lauseet,

ihmisrodun kommunikaatiokeinot,
asettuvat ruutupaperille?
    Sekaisin.
        Toisistaan riippumatta.

Muodostaen kuitenkin
äärettömän yksinkertaisen
ajatusmallin.
Sellaisen, jota et ole itse ajatellut
    koskaan itse.
        Se on jo nyt ajateltu.

Nyt ja aina.
Kronologisesti ennen juuri tätä
    lausetta,
        sanaa,
            virkettä.

Joten niin usein joudumme
myöntämään, että takaisinkelaus
    ei sovi kronologisen
        asettelun järjestelmään.

      Elämässä.

Kommunikaatio

Katsoin vettä.
        Sen naamioitunutta olemusta.

Se esti kulkuni
       kaikin mahdollisin tavoin

          Jalan.
Kumijalan.
        Ajatuksen.

Tekikö tahallaan,
       Vai tahatta?

Jonkun muun toimesta?

Ei kommunikoimaan
       ole tämä molekyylijärjestelmä
       oppinut...

Vai olinko se minä?

Alkoholisti

Mies painaa päänsä veteen.
Jumalan kuva oli tullut eteen.
Etsii häntä jotta kertoa voisi,
oikeasti on kaikki toisin.

"En ole tappanut mitään!
En ole vihannut ketään!
Miksi minua näin rankaiset?
Ei! En tätä ansaitse!"

Happipullosta huikka syvä,
sitten sukellus Jumalan perään.
"Tähän paljuunko valo loppuu?
Kai vesielämään pian tottuu..."

Hetki vain ja järki palaa
"Miksi ihmeessä vettä halaan?"
Oli oma kuva joka tuijotti vastaan.
Jumalan kuva oli hullun harhaa.

Psykoosin reunalla
olet yksin,vaan et kuivilla.
Viime pisaraan mieli hukkuu.
Missä huoneessa järki nukkuu?

Nyt on hetki kun järki palaa.
Palaa soihtuna tuhkaksi tuuleen.
Ehkä vielä pulloa halaa,
mutta järki ei palaa. Näin luulen.

Käsienohjaaja

Sanoistasi runoja. Lauseistasi laulu.
Elämästäsi tarina, joka on jo kerrottu.
Narut käsiin, jalkoihin. Pääsi ylle ristikko.
Ristikolle käsi pantu. Koulutettu tietenkin.
Käsi joka kättä ohjaa, myöskin kohta jalkaa nostaa.
Tahtosi ei ole omasi. Mielesi on sinulle kerrottu.

Ja kohta ei ole meillä
narun päässä enää ketään.
Ja kun on päätöksien aika,
kuka silloin ohjaa kättä?

Ja et enää tiedä mikä oli totta

Unessa kuulin lintujen laulun.
Kotona kuiskauksia huusin.
Vehreän niityn muistoihin laitoin.
Aamulla hiljaa muistooni herään.
Eikä tullut laulupuuta.
Huutoni hukkui kuiskaten.
Vehreä niittyni oli toinen.
Ja aamulla huomaan,
ei kaikki ollut unta.



Hieman Inception tyylistä maalailua...