Tänään

Tänään kuljin aamuun,

niin että yksikään kotilo ei kuollut.

Nilviäinen menehtynyt.

Tänään kuulin aamun

suojelevan yksinäisiä kulkijoita.

Niin minä menen nyt.

Tänään.

****

 

Kun tekstiä ei tule on pidettävä taukoa. Tauko on ollut pitkä.

Tämä aamu avasi jotain. Ainakin hetkeksi.

****

Arkkitehti

Usein tahto ei riitä
Usein tahdottomuus riittää
Yksinäinen kipinä tuhoaa
Pakallinen tulitikkuja ei

Tahto tuhoutua estetään kaikin tavoin
kunnes tahtoa ei ole ja tuho tulee

Tahto lisääntyä
Täyttää syli
Kunnes luovutat
Kun et kestä

Tahto harjoittaa lisääntymättä
johtaa usein elämään

Jotkut menevät tahtomattaan rikki
Jotkut eivät vaikka tahtoisi
Rikki haisee
Palaneen käry

Missä palaa ja koska
Arkkitehti.

America

Etsin suunnattomuudesta suuntaa uutta
Riimut, raamit ja raastavat rutinat
pesämunan vaalijoilta.
Oma pää ja pääoma.
Kaarran kompassista kaaren.
Määrättömyydestä määrittelen.

Rantakaaresta tangentin suuntaan.
Yhtälö joka on todistettava.

Cristoforo Colombo

Runotorstain kuvahaasteen äärellä mieli lähti vaeltelemaan kauas ajassa...
http://runoruno.vuodatus.net/blog/3718520/265-haaste/

Paisuvais

Se on pääasia.
Minä olen tilapäinen.
Pääasia on tilapäisen ongelma.

Pitää sulkea kanavat.
Hermo- ja rannekanavat.
Maksukanavia ei edes koskaan avattu.

Virrat antaa
tiedon ja taidon
vastaanottimeen.

Jos katkaisen virrat.
Niin, jos katkaisen.
Mitä sitten?
Loppuuko tieto vai elo?

Tilaa päässä tilapäisellä.
Päässä asiaa pääasiassa.
Pää määrää päämäärän tiedolle.

Ulos korvasta.
Tuohon koloon survastaan.
Tietoa pyörii kuin aivoni olisivat sukupuolielin.

Paisuvaiskudosta.

Runon ja kuvan liitto

Piinasta

Päästä pääsi pannasta.
Anna ajatuksen jälleen lipua.

Kun panta ei enää kiristä
et tarvitse muiden apua.

Piinasta kaihertaa jalkasi alla.
astu pois ja vapaudu piinasta.

Sosiaalipaine on kestämätön. Astu siis ulos kattilasta,
Käännä levyä allasi pienemmälle

Kyllä sinä sen osaat
Itsehän sen levyn kuumensit

Johdatetut

Seisoo vanhan liiton Kvestori
ympärillään vallanhimoisia patriiseja
Alkaa noiden joukossa pään nytkintä
Hän itse tuijottaa kylmää pääkytkintä

Kytkeytyisi virta taivaankannen moottoreihin.
Tähtiverhon taapeleihin.
Tulisi kaikki mitä kuvitella saattaa.
Tulisi edes jotain.
Tätä ei mitään on jo jatkunut 10 vuotta.

Lunta, vettä, räntää tai happoa.
Ämmiä äkeet selässä.
Mutta edes jotain.
Kunhan ei mitään.

Sormi hikoaa painalluksen yllä.
Välimatkaa on juuri pisaran tippua.
Sulkekaa kaikki silmänne.
Ja rukoilkaa kaikkia henkiä.

Koska minä hikoilen
olen kylläinen.
Ja te jotka silmänne ummistitte viimeisen kerran
ette edes huomanneet tuhoanne.

Tainakhin tapahtumatietäjä

Yhdessä ihmisunessa näkyi historian siivet sulkineen ja luineen. Nahkoineen.
Mennyt ja tuleva aika kuninkaitten, herttuoiden.
Controllerien ja account managereiden. 

Alkuräjähdyksestä Tainakhin viimeiseen taistoon.
Ihmisalut olivat loppuneet saasteiden alla.

Näkijä tiesi kaikki maailman virheet.
         Ihmisen erheet.
Vaan näki tuo myös palavan hahmon.
Otti omakseen tuon kasvot.

Ei tullut profeetaksi jalustalle kultaiselle.
Jalat alta taittui.
Kuoli pois kesken kaiken.
Ei ollut miestä ymmärtämään tehty.

Ei mieli kestänyt mielettömyyttä.

Tuhdonpainajat

Älä lausu ääneen silmiesi näkyjä.
Älä kuuloluiden narinaa ulos lurita.
Kätesi piirtää symboleja salattuja.
Jalkasi tanssii yli piirin sallitun.

Koske minua, koska koski tahtoo kuskin selättää.
Laske tuhdolle ja laske koski. Koski meitä koskee.
Tuhto tahtoo meidät turvaan täältä.
Täältä meidät turman tieltä.

Älä piirrä päiviesi riimukarttaa.
Älä näytä riemukaaresi suunta.
Käy kohti taivaan rantaa.
Airueena alas kylmää virtaa.

Koske minua, koska koski tahtoo kuskin selättää.
Laske tuhdolle ja laske koski. Koski meitä koskee.
Tuhto tahtoo meidät turvaan täältä.
Täältä meidät turman tieltä.

Vesitimantit tuulenvuossa. Tähtinä keskipäivän loiston.
Sataa yllemme kimaltaen kauhua, auringon hehkua.

Anhedonia

"Tahdoit lisää
          ja sinä tahdoit kaiken."

Valon säkkiin pohjattomaan.
Rakentaa patosi ajan virtaan.
Mielet kytkeä kiinni omaasi.
Universumin laidat aidoittaa.

Materianisti.
Kuljet levottomana virtana.
Olet meri, joka ei koskaan täyty rantahiekkaan.
Et koskaan taivaankanteen asti.
Painut itse pohjaa kohti.

Tunteet kahlittuina tahdoit lisää
Melankoliaa, maniaa.
Onnen huumaa ja ihmisen kyyneleet
Kaikki suuruutesi alle.

Utopian alle dystopia.
Tahdoit kaiken ristiriidan.
Vastavoimat samaan pussiin.
Antimaterian materian päälle.

     "Kunnes jäljellä enää ollut mitään.
            Sitten vihdoin kaikki päättyy"

Mentanisti.
Olet itse tämän ajan aine.
Olet valo, joka loistaa itseensä sisään.
Palaa lähteen suojan huomaan.
Sammuttaen itsensä.


          

Kukkakepit

Sinä olet siemen.
Kasvat kun sinua kastellaan.
Ravitaan ja rakastetaan.

Tahdon ja tahdomme
nähdä sinut pienen suurena.
Lopputuloksen kasvun työstä.

Joskus sitä sataa,
paistaa lempein aurinko.
Pilvet eivät käy.

Jos tahdot vain
voit kasvaa ylös maasta.
Tutkia pilvenä maata.

Mutta älä vielä.
Vartesi on vielä heikko, tuuli kovaa.
Me olemme tuki. Vartesi nojaa.

Kierry meihin kiinni.
Kun me lahoamme, menemme.
Et enää kaadu.

Iltaan pimenevä

Talvettaja, syksyttäjä,
kaamostaja, pimentäjä.
Tule luo. Tee mitä täytyykin.

Ja minä täytynkin talvesta.
Tulvin yli syksystä.
Kaamoksessa kompuroin.
Pimenen ennen iltaa.

Kurittajatar, kertojatar,
legendariitta, turmiotar
Mene minuun. Tule sisään.

Kuritun kieroksi kammeksi.
Kerron itseni kaikille.
Tarinani legendaksi ennen kuolemaa.
Turmiopäivänä kaadun.

Ja juuri valon tuntumassa
on kylmän ihon tuntu maassa.
Kuollut, kostea ja soluistansa karhea.
Olen yhtä luonnon kansaa.

Loppumattomat

Kirjoitan ja kirjoitan sanoja
vailla päämäärää sinun mielessäsi.

Luet ja luet näitä merkintöjä
vailla selvää kuvaa maisemasta.

Minä näen. Sinä näet.
Emme kuitenkaan käy yhtä matkaa

Jokainen sana. Kaikki pisteet.
Kertovat oman tarinansa.

Jokaiselle meille oman tarinansa.
Näin eivät meiltä tarinat lopu.

Jokaisesta merkinnästä tulee
5 miljardia tarinaa.

Talven merkit

Minä näytän sinulle talven merkit.
Pakkasloitsut.
Riitteen riimut.

Tule kuuran kehtoon, maan syliin.
Hallanvaaraan.
Leudonpoistoon.

Syksynsurma, kesän kuoppaus.
Kylmän nousu.
Lämmön lasku.

Tee enkelit maahan, lyhdyt tielle.
Onttojäihin tuikut.
Pimeyteen valoa.

Tapahtumatorstai

Tähän torstaihin mahtui taas paljon.

Maisema oli usvan peitossa.
Kun laskeuduimme tiet olivat jäässä.

Auringonlasku
muuttui punaisesta kultaan.
Miltei niin kävi myös
ketun turkille.

Se jolkotteli tien yli
yhä punaisena
Se katsoi taakseen.
Me nousimme usvaan.

Pehmeään.
Lämpöiseen.

Takaisin pesään.

Valmismatka

I - Lähtöpäätös

Horjahdus
    Pärskähdys
          Pakokauhu
Lamauttava kylmyys
               Pelko
          Pimeys
Hengenveto


Rauha



II - Matka

Pimeydessä avaan silmäni.
Punaista hehkua horisontissa
jos se on horisontti.
Se ei kaareudu.

Olen yhä veneessä
se vain ei ole omani
En voi ohjata.
Virta vie.

Alan hahmottaa mitä lähestyn



III - Lähestymä

Keulakompassi antaa suuntaa
Istun naulittuna tuhtoon
Livun hiljaa vettä joka on jäässä
Ohi jo rantautuneiden laivojen
Veneiden, jollien.
Lauttojen.

Rantaudun ja näen kaiken.
Pelkään.



IV - Vieraspaikat

Kuoleman porteilta kaakkoon on vesi.
Ne kimaltavat korkeimmalla.
Veden ääressä on Tummin satama.
Numeroidut laiturit
Venepaikat koristeltu kirjaimin.

"26875 A" suuren laivan paikka.
Kyljessä kimaltaa sana jota en osaa tulkita
Toisen tunnistan: "387 F" Andrea Doria
Etäällä tummat koneet työssä.
Siellä numerot ja kirjaimet
Symbolit ja riimut
Vaihdettu muihin

Minä olen paikalla 78•45^67
Tänne osoittaa kyltti
jossa lukee kaikin tavoin ja kielin
"Vieraspaikat"



V - Kohteesta

Ei portaita
Kiinnitysköysiä
Pollareita

Synkät muurit ylitsepääsemättömät

Ei kalmolaan
Viisumia matkassa
Pääsyä

Veneeni kääntyy ja palaa takaisin

Ei minnekkään
Pimeään horisonttiin
Pelkään



VI - Kotiinpaluu

Juuri kun saavutan rajan
näön ja näkemättömyyden
välähtää kirkkain valo

Huudan kauhusta
Pelkään lisää

Valo sammuu ja pimeys tulee
mutta siinä on sinisiä välähdyksiä
Iskevää kipua rinnassa

Kuulen äänen
Helpottuneen huokauksen
Ja käskyn lopettaa
Defibrillaatio

Mieleenkirjoittaja

Miten pelkäänkään sanoja
kirjottamista
oikeastaan jopa paperia
ja tietokoneen ruutua näppäimistön takana

Jos asettelen kirjaimia peräkkäin
                    niistä saattaa muotoutua jotain järkevää

Jos kirjoitan oikein ja mielenkiintoisesti
kaikkien tai ainakin suuren osan mieleen

Saatan saada jälkeni mieleen.
Kirjoittamalla leipään tarvittavia hyödykkeitä

Jos kirjoitan väärin ja mielettömästi
kuitenkin saaden jäädä jonkun mieleen.

Saatan saada sanalysaattorit silmilleni
sananvalvojien tuomion korvilleni

Jos en tee mitään näille symboleille
                    niistä saattaa muodostua jotain järkevää

Miten pelkäänkään sanoa
kirjoitusta
oikeaa paperia
ja tietokoneen ruudun ja näppäimistön takana

vapiseva symbaali symboliensa edessä.
 

Ei nähty

Se alkoi rapinalla, joka kiersi taloa.
Havahduimme siihen molemmat. Ei valoa.
Piti avata pimeään verhot. Näköesteet.
Jotta olisi nähnyt rapinan lähteen.

Verhot aukesivat ryminällä lattialle.
Ei ihan normaalisti aueten rullalle.
Sinä kiljaisit. Koko suuresta sydämestäsi.
Minä taisin puraista palan sydämestäni.

Rapina vaimeni.
Sitten jysähti.
Koko talo tärähti.
Jalkamme samassa ulos lähti.

Minulla kädessä viikate. 
Sinulla minun käteni.
Ulos tullessamme
näimme...

...peltoaukean. 

Sen keskellä talo oli. 
Isoäitini äidin se joskus oli.
Tyhjillään ollut. Hylätty.
Joskus bändikämppänä käytetty.

Ei ollut ketään. 

Ei mitään koko katseen matkalla.
Niiden peltojen yli näki vaivatta.
Siihen aikaan vilja oli niitetty.
Ihmiset nukkumassa. Peitelty.

Autolla pois. Kodista kotiin.
Ei ketään kotona. Niinpä niin.
Valot päälle. Sitten valot pois.
Ei tämä hullummaksi mennä vois.

Jokin jota emme nähneet valot sulki
Koira oli pihalla irroittamatta irti.
Seuranamme oli vain aatteet.
Se jahtasi jotain mitä emme nähneet.

Verenpaine uhkasi räjäyttää suonet.
Jokainen rasahdus väänsi mutkalle suolet.
Pelko oli sakea ja syvä
Se meni päähän eikä ollut hyvä.

Aamun tullen emme nähneet mitään
Talo oli hiljaa. Ei siellä ollut ketään.
Mikkejä sisään, nauhuri tuoliin.
Olin varma! Tuonpuoleisen kuulin.

Nauhuri ei ollut.


*** Tosi tarina. Ei ehkä parasta antia, mutta jotakin edes. :) ***

Rauha

Olen tullut Rauhasta,
en suoraan, mutta polvien takaa.

Rauha on maassa.
Maa on rauhassa.

Rauha on minulle kurin ylin käsite.

***Lyhyesti... Ei taida aueta kuin minulle itselleni täydellisessti.***

Sahaprosessinhoitaja

Kello, tuo ihmiskunnan sortaja, ilmoitti ajan.
Minä nukahdin uudestaan ja näin unta myöhästymisestä
Joten heräsin ja päätin olla ajoissa.

Lähtiessäni tunsin niskavillojeni heiluvan.
Myös lehdet heiluivat puissa.
Ne yrittivät sormeilla ilmasta syksyä.

Avainta kääntämällä maailma valaistui paikallisesti.
Ja pimeni sitten kun poistuin paikalta.
Ei siellä vielä mitään ollutkaan mikä valoa tarvitsee.

Olin ehkä sukua puupuhaltajalle.
Olinhan puualan ammattilainen.
Sahaprosessinhoitaja.

Kuka tietää, jos tämä päivä päättyisi
puupuhaltimien tuotantoon?
Lehvistösinfonioiden esiinmarssiin.

******************************************************************************
http://runoruno.vuodatus.net/, 220.haaste
Tämän viikon innoittajana runontekoon on teksti:

"Pistekirjoitusta. Vastapäisestä kerrostalosta viisi valoa, puiston katuvalot, kuusi, seitsemän pistettä, silmäpuoli auto, kahdeksan. Rannassa vene väärinpäin, yhdeksän, alla tuikkii silmä, kymmenen, haluani etsien, Kiinaa, kaivoin ja kaivoin, alussa seisoi kiitos, lopussa mykkä manner, yksitoista, istun, syön pannukakkua ja kaipaan punaista robottiautoa, kaksitoista, puhuminen on vaikeaa, kolmetoista, neljätoista, tuuli kopeloi veneen suojamuovia, ystävyydellä ja seurustelulla ei ole eroa, viisitoista, vesi on korvissa, aamu, majakanvartija nukkuu tai on uimassa, kuusitoista, nainen on viisas kuin valas, mies on kalassa, seitsemäntoista, sinä, vuosirenkaat, taivaan kappaleet, pyryttää sanoja, minähän sanoin sinulle että, kahdeksantoista, merivettä, yhdeksäntoista, ovi, tuossa on ovi, perään en huutele, kaksikymmentä, mustaa leipää, pilviä, paljon pilviä."

Risto Oikarinen: Puupuhaltaja, Otava 2005 s. 31
******************************************************************************